X – lähteä vai jäädä?
Suurin osa viestijöistä joutuu juuri nyt puntaroimaan entistä ankarammin työnantajansa tai toimeksiantajansa käyttämien somealustojen eettisyyttä. Samalla kun yleisöt pirstaloituvat useammille kanaville, somen ylläpitoon tarvittava työ kasvaa. Valintoja on tehtävä, mutta millaisin perustein? Osa seuraajista lähtee alustoilta, osa ei näytä reagoivan alustojen tilanteeseen.
Julkaistu
-
viestintätoimisto Brunnenin perustaja ja toimitusjohtaja
-
viestintäpäällikkö, Rajavartiolaitos
ProCom selvitti hiljan jäsenkuntansa johtavien viestijöiden näkemyksiä somekanavien vastuullisuudesta. Tulokset eivät yllätä. LinkedIniä pidetään vastuullisimpana, X:ää vastuuttomimpana. Peräti 90 % johtavista viestijöistä aikoo joko vähentää tai lopettaa kokonaan X:n käytön. LinkedInin jälkeen vastuullisimmaksi alustaksi vastanneet kokevat Blueskyn, joka kuitenkin tavoittaa vasta harvoja.
Moni organisaatio kaipaa nyt puolueetonta, perusteltua näkemystä tulevasta somekartastaan. Valinnat kipristyvät usein siihen, missä organisaation tärkeimmät luottojoukot – tavallisesti asiakkaat tai esimerkiksi sidosryhmät kuten poliitikot ja virkamiehet – vaikuttavat. Usein koetaan, että siellä täytyy organisaationkin olla. Organisaation kannalta olennaista on saada sen sidosryhmille tärkeä tieto oikea-aikaisesti ja oikeamuotoisena perille. Tämä pätee erityisesti julkista tehtävää hoitaviin tahoihin, joissa keskeisenä yleisönä on usein kansalainen, kuntalainen tai muu asiakas.
Viestijän tehtävä on arvioida ja suositella organisaatiolleen kestäviä valintoja
Somealustalla tapahtuva tiedon vääristäminen, vihamielisen sisällön suosiminen algoritmejä ohjaamalla tai somealustan käyttäminen vaikkapa vakoilun välineenä on vakavan pysähtymisen paikka. Ne pakottavat pohtimaan kanavavalintoja.
Viestinnän eettiseltä neuvostolta VENiltä on toivottu linjausta, miten organisaatioiden tulisi suhtautua käyttämiensä somealustojen vastuullisuuteen tai vastuuttomuuteen. Viestinnän eettisten ohjeiden mukaan viestinnän ammattilainen edistää avointa viestintäkulttuuria. Hän myös vahvistaa työnantajansa tai toimeksiantajansa luotettavuutta. Edelleen viestinnän ammattilainen tunnistaa ja tuo esille viestinnän riskit.
Ohjeista löytyy ilmeinen selkäranka somealustojen vastuullisuuskysymykseen. Viestijän tulee olla se, joka pystyy arvioimaan asiaa viestinnän vastuullisuuden ja etiikan näkökulmasta. Hän on myös riittävän rohkea konsultoimaan ja päättämään, millaista arvomaailmaa hän haluaa työantajansa tai toimeksiantajansa ilmentävän – tai millä argumenteilla organisaatio perustelee kanavalla pysymistä.
Eettisen pohdinnan arvo korostuu viestijän työssä tulevina vuosina entisestään. Se, millaisen keskustelukulttuurin käyttämillämme somealustoilla hyväksymme, ilmentää – tai on tulkittavissa ilmentävän – sekä organisaation että viestijän arvoja.
Somealustojen eettisessä arvioinnissa tarvitaan rohkeutta perustaa päätös faktoihin, tai vahvoja resursseja kanavan keskustelun seurantaan ja moderointiin sekä tiedon oikeellisuuden varmistamiseen. Samaan aikaan esimerkiksi viranomaisten on huolehdittava siitä, että sidosryhmät saavat tarvitsevansa tiedon.
Siirtymistä vastuullisemmalle alustalle ei tarvitse tehdä kerralla, vaan sen voi ja se kannattaa toteuttaa vaiheittain. Nyt on aika miettiä, millainen reitti vastuullisemmille alustoille omalla organisaatioilla on.
Yleisön aktiivisuutta ja reagointia tulee seurata. Ja organisaatiolle olennaisten luottojoukkojen siirtyminen uusille somealustoille vie oman aikansa. Mutta useimmat siirtyvät, kun muistamme viestinnässä korostaa ja toistaa organisaation uusia somelinjauksia ja vuorovaikutuksen paikkoja.
Kirjoittajat ovat Viestinnän eettisen neuvottelukunnan jäseniä. Blogiteksti on julkaistu alunperin ven.fi-sivustolla.
Asiasanat
Kirjoittajat
-
Taru Nikulainen
viestintätoimisto Brunnenin perustaja ja toimitusjohtaja
Viestintätoimisto Brunnenin perustaja ja toimitusjohtaja Taru Nikulainen konsultoi asiakkaitaan strategioissa, sidosryhmäymmärryksessä ja vaikuttavuudessa. Hänellä on pitkä kokemus ylimmän johdon konsultoinnista vaativissa muutos- ja kriisitilanteissa.
-
Anna Lind
viestintäpäällikkö, Rajavartiolaitos
Anna Lind toimii Rajavartiolaitoksessa viestintäpäällikkönä vastuullaan ajankohtaisviestintä. Anna on työskennellyt suomalaisten turvallisuusviranomaisten palveluksessa erityisesti digitaalisen viestinnän ja somen parissa. Hän toimii Julkaisen alan viestijät ryssä sekä Viestinnän eettisen neuvottelukunnan jäsenenä. Koulutukseltaan Anna on VTM ja MBA (Communications Management).
Sinua saattaisi kiinnostaa myös
-
Elina Mattila-Niemi