Viestinnän ammattilaisena ja alan kehittäjänä jäin pohtimaan, miten strateginen luottamus rakentuu ajassa, jossa teknologia ohjaa sosiaalista käyttäytymistämme, alustat muuttavat pelisääntöjään ja yleisöt etsivät aitoutta ylitarjonnan keskellä. Impact 2025 tarjosi tähän vastauksia, joista tiivistin teemat neljään strategiseen kerrokseen. Nämä toimivat viestinnän työkalupakkina ja vahvistavat perustaa kestävälle luottamukselle.

1. Johdonmukaisuus: arvojen konkretisointi arjessa

Yhteiskunnallinen vaikuttaja Leo Stranius avasi lavalla ajatusta kestävyysajattelun harhaluuloista. Poukkoilu, viherpesu ja vastuunpakoilu lienevät tuttuja riskejä kaikille, jotka rakentavat brändin mainetta. Luottamusta ei horjuta ainoastaan suunnan vaihtelut, vaan myös suhteellisuuden tajun menetys. Kun keskitytään lillukanvarsiin, kuten muovipakkaukseen Aasian-lennolla, unohtuu iso kuva: itse lento on suurin yksittäinen ilmastovaikutus. Johdonmukaisuus edellyttääkin vahvan strategisen sitoutumisen lisäksi kokonaisuuden ymmärtämistä koko arvoketjun tasolla, kuten Stranius muistutti.

2. Läpinäkyvyys: data ja epämukavat totuudet

Viestinnän asiantuntija Antti Isokangas nosti esiin Edelmanin Trust Barometrin tulokset, jonka mukaan yrityksiin luotetaan vahvimmin silloin, kun ne kertovat dataan pohjautuen toiminnastaan ja kertovat myös virheistään avoimesti. Red Note -tutkimustoimiston mukaan myös ikävät faktat voivat lisätä luottamusta, jos ne esitetään avoimesti ja ajoissa. Viestijän näkökulmasta, älä kiillota kuvaa, vaan viesti läpinäkyvästi koko paketti, keskeneräisenäkin.

3. Inhimillisyys: ihmiset luovat luottamuksen

Yhä useampi sosiaalisen median käyttäjä hakeutuu yhteisöihin, joissa voi tuntea kuuluvansa joukkoon, tulla kuulluksi ja jakaa arvoja muiden kanssa. Milttonin tuore trendiraportti kuvaa tätä sosiaaliseksi resonanssiksi, tunnetta siitä, että tulee ymmärretyksi ja arvostetuksi. Tämä resonanssi ei synny yksisuuntaisesta viestinnästä, vaan osallistavasta ja vuorovaikutteisesta sisällöstä.

Väitöskirjatutkija Tuija Aalto muistutti Impact-tapahtuman lavalla, että “massa myy”. Kyse ei kuitenkaan ole yksinomaan seuraajamääristä vaan myös inhimillisistä ja aidoista tarinoista, joihin voi samaistua. Ping Helsingin perustajan Inna-Pirjetta Lahden sanat "algoritmit muuttuvat, mutta luottamus ratkaisee pelin" konkretisoi sen, mitä moni viestijä ja vaikuttaja jo tunnistaa, luottamus ei rakennu organisaatiokaavioista vaan kohtaamisista.

Strateginen luottamus tarvitsee juuri tätä: vaikuttajia, asiantuntijoita ja yhteisöjä, jotka tuovat viestiin kasvon, kokemuksen ja kontekstin. Brändit, jotka onnistuvat tukemaan aktiivisia yhteisöjä ja antamaan tilaa inhimilliselle tarinankerronnalle, rakentavat samalla luottamuspääomaa, joka kestää alustojen muutokset ja viestintämuotojen vaihtelut.

4. Teknologiakriittisyys: viestintä omissa käsissä

Futuristi Perttu Pölösen esimerkki WhatsAppin lukutäpästä pysäytti. Yksi pieni visuaalinen merkki, ilmoitus siitä, että viesti on luettu, on muuttanut sosiaalista käyttäytymistämme globaalisti. Ajattele hetkeä, jolloin näet, että ystäväsi on ollut paikalla viestialustalla, mutta ei ole lukenut viestiäsi. Mielessä alkaa heti pyöriä kysymyksiä: “Miksi ei? Olenko merkityksetön hänelle?” Kyse ei ole itse viestistä, vaan tunteesta, jonka teknologia laukaisee.

Tämä havainnollistaa, ettei teknologia ole lainkaan neutraali väline. Se muokkaa huomaamattamme sosiaalisia normeja, käytöstämme ja odotuksiamme. Strateginen luottamus edellyttää, että tunnistamme nämä vaikutukset ja palautamme käyttäytymisen sekä viestinnän hallinnan omiin käsiimme. Teknologiakriittisyys ei tarkoita vastustamista, vaan eettistä, tietoista ja läpinäkyvää johtamista. Siinä missä algoritmit vaihtuvat ja alustat uudistuvat, luottamuksen säilyttäminen edellyttää, että tiedämme kuka päättää ja mistä.

Luottamus on aikamme kovinta valuuttaa

Luottamuksen rakentaminen ja ylläpitäminen eivät ole vain viestinnän tavoite, vaan sen perusta. Mielestäni strateginen luottamus on kerroksellinen kokonaisuus, joka rakentuu johdonmukaisuudesta, läpinäkyvyydestä, inhimillisyydestä sekä teknologiakriittisyydestä. Kun nämä yhdistyvät, syntyy viestintää, joka kestää paineet, löytää kuulijansa ja rakentaa luottamusta, joka muuttuu vaikutukseksi. Silloin viestintä ei ole reaktiivista sisällöntuotantoa, vaan aktiivista vaikuttamista, jossa vaikuttajilla ja viestijöillä on yhteinen tehtävä: vahvistaa demokratiaa, eettisyyttä ja vastuullisuutta. Kun luottamus on kunnossa, on mahdollista rakentaa kestävää toimintaa.

ProCom on IMPACT Helsinki -tapahtuman kumppani. Tämä blogiteksti on osa yhteistyötä ja julkaistaan PING Helsingin ja ProComin kanavissa.