Tekoäly on näppärä viestijä. Se kerää tietoa, listaa, tiivistää, jäsentää ja neuvoo. Jos sille antaa hieman aikaa, se muodostaa varsin käyttökelpoisia ehdotuksia esimerkiksi tiedotteeksi tai esitelmäksi. Se ei sairastu, väsy tai tarvitse kehityskeskusteluja. Se tekee, mitä pyydetään.

Tekoäly osaa myös mitata ja arvioida. Juuri tässä, vaikuttavuuden pohdinnassa, piilee viestinnän kilpailukyky, sillä tiedon tulkinnassa ja soveltamisessa ihminen on konetta vahvempi.

Painekattilassa

European Communication Monitor 2024/25 -raportin mukaan viestintäosastoilla ympäri Eurooppaa on kasvavaa painetta osoittaa vaikuttavuutensa tilanteessa, jossa tehokkuus, automatisointi ja budjettileikkaukset ohjaavat strategiaa. Viestintäjohtajien asema on ristiriitainen: vaikka 58,5 % heistä kuuluu organisaation johtoryhmään, yli 40 % jää sen ulkopuolelle. Mikä muu liiketoimintafunktio sietäisi näin hataraa kytkentää ylimpään päätöksentekoon?

Viestintä mittaa enimmäkseen näkyvyyttä, tyytyväisyyttä ja mainemielikuvia. AMECin ja ECM:n tutkimusten mukaan monissa organisaatioissa viestintämittarit perustuvat kuitenkin yllättävän siiloutuneeseen logiikkaan: mitataan paljon, mutta ei välttämättä sitä, mitä muu johto haluaa tietää. Viestinnän kryptinen kielikään ei resonoi liiketoimintajohdon kanssa. Viestinnän mittarit eivät linkity tarpeeksi selvästi koko organisaatioon, sen strategiaan, tuloksiin, riskienhallintaan, kilpailuetuun ja aikaansaannosten vaikuttavuuteen.

ECM-tutkimuksen mukaan viestintäjohtajista vain osa kokee olevansa mukana liiketoiminnan ohjauksessa. Liian iso osa jää operatiiviseksi tuottajaksi. Juuri silloin viestinnän asema paljastuu haavoittuvaksi: kun tulee kriisi tai leikkauslista, viestintä nähdään kulueränä, ei kompassina.

Kolme pointtia

Löysimme muutaman pointin, joihin kannattaisi kiinnittää huomiota tekoälyn haastamassa työelämän murroksessa.

Viestintä mittaa usein omaa tekemistään enemmän kuin organisaation todellista vaikutusta yhteiskunnalle. Tämä kannattaisi korjata.

Panokset sijoitetaan usein ulkoiseen näkyvyyteen. Jos sisäinen dialogi ei pohjusta koko organisaation yhteistä ymmärrystä strategiasta, on vaikea saada oma väki lojaaliksi ja aktiiviseksi toimimaan yhteisen edun eteen. Sisäinen viestintä pitää hoitaa ensin kuntoon.

Organisaation jokainen alue sisältää ison määrän kvantitatiivisia ja kvalitatiivisia tietoja, mutta tulkitseeko viestintä dataa holistisesti? Dialogissa muiden johtajien kanssa, heitä koskevissa kysymyksissä dataa hyödykseen käyttävä viestintäjohtaja nostaa tiedoillaan ja näkemyksillään omaa vaikuttavuuttaan organisaation johdossa. Viestintä on johtamista vasta, jos viestintäjohtaja sen on itse sisäistänyt ja käyttää asemaansa viisaasti.

Huoli siitä, että tekoäly korvaisi viestintäammattilaisen yhä useammin kannattaa ottaa tosissaan. Se nimittäin korvaa helpon perustyön myös monelta muulta ammattilaiselta. Katse omakuvasta kannattaa siksi siirtää horisonttiin ja pohtia, missä oman osaamisen ainutlaatuisuus tulee muille ymmärretyksi.

Jos viestintä kykenee poistamaan esteitä koko organisaation menestyksen tieltä, sen arvoa ei kukaan kyseenalaista. Työskentely yhteisen hyvän nimissä edellyttää tietenkin aitoa kiinnostusta ja perehtymistä koko organisaation arvonmuodostukseen. Datan analysointi ja johtopäätösten arviointi koko organisaation puolesta ei ole tukitoimintaa vaan kilpailuetu viestintäammattilaiselle mutta myös koko organisaatiolle.