Nykypäivän työelämä on täynnä paradokseja. Samalla kun kaivataan innovatiivisuutta, joudumme työskentelemään vanhojen rakenteiden puitteissa. Uusi teknologia lupaa tehokkuutta, mutta informaatiotulva uuvuttaa. Olemme saaneet perinnöksi polarisaation, ilmastonmuutoksen, uudenlaiset geopoliittiset jännitteet sekä kasan muita kansallisia ja globaaleja kriisejä. Koko maailma tuntuu vähintäänkin epävakaalta, mutta viestinnältä odotetaan selkeyttä ja suunnan näyttämistä. Uusi viestinnän ammattilaisten sukupolvi on astumassa työelämään tilanteessa, joka ei näytä aivan siltä, mitä meille lupailtiin.

Työelämä ei kaipaa täydellisyyttä, vaan inhimillisyyttä

Kuulostaako lohduttomalta? Ehkä vähän, mutta tässä kohtaa tulee juonenkäänne: meillä on käsissämme kaikki se kaaos, jonka olemme valmiita kohtaamaan. Meillä on kaikki se, mitä juuri tämän ajan viestinnässä tarvitaan, ja enemmänkin.

Kun ympäristö on epävarma, varmuutta etsitään niin kauan kuin se löytyy. Enää varmuus ei löydy kuitenkaan vanhoista toimintamalleista. Se löytyy ihmisistä, jotka osaavat liikkua ketterästi epävarmuuden keskellä. Lisäksi yhteiskunnat, organisaatiot ja yksilöt etsivät tapoja ymmärtää toisiaan. Ne etsivät rehellisyyttä ja vaikuttavuutta, ja niin kuin meille on opetettu, viestintä on juuri sitä – vaikutusten luomista. Se on kulttuurin rakentamista, ajattelun ohjaamista ja muutoksen mahdollistamista.

Myös viestinnän ala on liikkeessä. Toimenkuvat elävät, teknologia kehittyy ja vuorovaikutuksen muodot muovautuvat jatkuvasti. Ala etsii uutta suuntaa ja epävarmuus tuo työelämään vahvuuksia, joita aiemmat sukupolvet eivät ole välttämättä tunnistaneet tai osanneet hyödyntää.

Uuden ajan taidot, jotka meillä jo on

• Olemme aidosti avoimia. Olemme kasvaneet monimuotoisuuden keskellä, eikä meille ole vierasta ajatus siitä, että ihmisillä on erilaiset lähtökohdat. Tiedämme, että hyvä viestintä ei ole vain sitä, mitä sanotaan, vaan myös sitä, kuka saa tilaa sanoa sen.
• Ymmärrämme, että maailma ei ole mustavalkoinen. Olemme nähneet, miten vastakkainasettelu voi repiä yhteiskuntia rikki. Siksi me haluamme rakentaa siltoja, emme muureja. Meille viestintä ei ole vain mielipiteiden vahvistamista, vaan myös aidon vuoropuhelun mahdollistamista.
• Meillä on rohkeutta puhua myös vaikeista asioista. Emme tyydy vaikenemiseen, jos jokin on pielessä. Tiedämme, että hyvällä viestinnällä voi tehdä muutosta eri yhteiskunnan tasoilla. Siksi me vaadimme enemmän – vastuullisempaa viestintää, eettisempää päätöksentekoa ja läpinäkyvämpää työelämää.
• Rakennamme työelämää, joka kestää ihmistä. Arvostamme työtä, mutta emme hinnalla millä hyvänsä. Priorisoimme jaksamista ja uskomme, että kun voi hyvin, tekee työnsä paremmin. Tämä ei ole pako vastuusta, vaan tapa kantaa sitä kestävämmin.

“Oot niin hauska! Kiitos, oon tuleva viestinnän ammattilainen.”

Jos kaikki tämä tuntuu paljolta, se johtuu ehkä siitä, että se onkin. Itseäni lohduttaa kuitenkin ajatus siitä, että olemme tässä yhdessä. Valitsemamme ala ei ole katoamassa, se vain muuttaa muotoaan. Jos seuraava sähköpostisi sattuu alkamaan sanoilla “valitettavasti valintamme ei kohdistunut sinuun”, voi sekin olla osa oikeaan suuntaan kulkemista. Se ei ole loppupiste, vaan pilkku – ja joskus juuri ennen seuraavaa huutomerkkiä.

Olemme kasvaneet jakamaan, kysymään, tukemaan toisiamme ja katsomaan maailmaa uusin silmin. Tämä aika tarvitsee meitä epävarmuudesta huolimatta, ja ehkä juuri siksi.

Jos et vielä tiedä mistä aloittaa, tässä kolme K:ta, joihin tarttua:

1. Kirkasta osaamisesi. Yhdistä konkreettiset työkalut ja kanavat siihen, mitä ne mahdollistavat: vaikuttamista, ymmärryksen rakentamista ja yhteyden luomista.
2. Kokeile, vaikka et olisi varma. Kukaan ei odota täydellisyyttä, mutta sinulta toivotaan rohkeutta astua mukaan. Oppiminen alkaa usein siitä hetkestä, kun uskallat sanoa kyllä.
3. Kartoita mahdollisuuksia sieltäkin, missä ei vielä lue “viestintä”. Näkymättömästä voi tulla näkyvää, kun viet osaamistasi uusiin paikkoihin.