Syksyllä on käyty keskustelua korkeakoulutettujen työttömyydestä, mikä on arvioiden mukaan ennätyskorkealla tasolla. Heikkoon työllisyystilanteeseen on haettu selityksiä mm. siitä, että korkeakoulut kouluttavat enemmän tiettyjen alojen ammattilaisia kuin mitä työmarkkinoilla on kysyntää.

Helsingin Sanomat kirjoitti pääkirjoituksessaan 18.9., että on aloja, joilla työpaikkojen väheneminen on ollut tiedossa pitkään, mutta joille silti koulutetaan vuodesta toiseen liikaa ammattilaisia. Esimerkkeinä tällaisista aloista mainittiin journalismi ja viestintä.

Jyväskylän yliopiston viestinnän professori Anu Sivunen ja apulaisprofessori Ari Kuismin kommentoivat hyvin pääkirjoitusta saman lehden mielipiteessä (27.9.), jossa he kuvasivat viestinnän koulutuksen tarjoavan yleisen, laaja-alaisen akateemisen tutkinnon, josta ei valmistuta vain ”viestinnän alalle” tai tiettyyn ammattiin. Siksi aloituspaikkojen ja viestinnän työmarkkinatilanteen välille ei voi vetää suoraa syy-seuraussuhdetta.

”Viestinnän opetus -- mahdollistaa laaja-alaisen viestinnän asiantuntijuuden rakentamisen eikä rajaudu tiettyyn ammattipätevyyteen”, he kirjoittavat.

Olen samaa mieltä: viestinnän osaamista tarvitaan myös muissa kuin suoraan viestinnän ammateissa ja rooleissa.

Työpaikkojen pudotus on ollut jyrkkä

Hesarin pääkirjoituksessa esitetty väite siitä, että viestinnän työpaikkojen väheneminen olisi ollut tiedossa pitkään, on virheellinen. Muutos on nimittäin ollut nopea ja jyrkkä.

Vielä kolme vuotta sitten avoimia viestinnän työpaikkoja oli tarjolla runsaasti ja korkeakouluista valmistuneiden tilanne oli hyvä. Avoimien työpaikkojen määrä lähti laskuun vasta vuonna 2023. Samaan aikaan vähenivät myös avoimet työpaikat monilla muillakin aloilla.

Tilannetta kuvaa ProComin ProRekry-työpaikkailmoittelun määrä. Vuonna 2023 työpaikkoja julkaistiin vain 7 % vähemmän kuin vuonna 2022, jolloin tehtiinkin ennätys ilmoitusten määrässä. Vuonna 2024 ilmoitusten kuitenkin määrä romahti ja niitä oli vain alle kolmannes edellisvuoden määrästä. Ikävä kyllä, tilanne on pysynyt samanlaisena myös tänä vuonna.

Tilanne voi muuttua nopeasti

Kysyimme aiemmin tänä vuonna ProComin johtaville viestijöille suunnatussa Viestinnän Pulssi -verkkopaneelissa näkemyksiä alan työtilanteesta ja koulutuksesta. Noin puolet vastaajista uskoi viestinnän ammattilaisten kysynnän kasvavan keskipitkällä tähtäimellä (3-5 vuotta) ja kolmannes näki kysynnän pysyvän ennallaan.

Vaikka viestinnän ammattilaisten työtilanne on nyt vaikea, tilanne voi olla toinen neljän-viiden vuoden päästä, jolloin työmarkkinoille astuvat nyt korkeakouluissa opintonsa aloittavat. 70 % verkkopaneelin vastaajista pitäisikin viestinnän aloituspaikkojen määrän korkeakouluissa ennallaan.

Yritysten ja yhteisöjen menestymiselle on elintärkeää, miten ne pystyvät toiminnallaan ja viestinnällään rakentamaan luottamusta sidosryhmiinsä, esimerkiksi kansalaisiin, asiakkaisiin, kumppaneihin, omistajiin ja omaan henkilöstöönsä. Vaikuttava viestintä edellyttää myös siihen koulutetut ammattilaiset.