Kesäkuun alussa pääsimme kertomaan ProComin uuden Luottamus&Maine-tutkimuksen tuloksista. Reputation and Trust Analyticsin (ent. T-Media) tekemän tutkimuksen mukaan maineemme ja sidosryhmiemme meille antama tuki oli erinomaisella tasolla. ”Mainetimantti” oli melkein kokonaan kauniin tummanvihreä – vain innovaatiot-ulottuvuus oli vaaleanvihreällä.

Tyypillisimmät adjektiivit, jotka vastaajille tulivat ProComista ensimmäisenä mieleen, alkoivat A:lla: aktiivinen, ammattitaitoinen, asiantunteva ja ajan hermolla oleva. Jäsenpalveluistamme useimmin mainittiin koulutukset, tapahtumat ja verkostot.

Kun tutkimusfirman toimitusjohtaja Harri Leinikka kävi esittelemässä tuloksia hallituksellemme, hän listasi maineemme vahvuuksiksi kolme ulottuvuutta, joissa arvosanat ovat korkeat ja joiden vaikutus sidosryhmätukeen on kaikkein suurin:

• Vuorovaikutus: pidämme yhteyttä, kuuntelemme ja ymmärrämme sidosryhmiämme
• Hallinto: toimimme avoimesti ja läpinäkyvästi
• Edunvalvonta: edistämme jäsentemme ammatillista kehittymistä ja lujitamme viestinnän asemaa yhteiskunnassa.

Tällainen palaute jäseniltämme ja muilta tutkimukseen osallistuneilta viestijöiltä tuntui upealta – niin minusta kuin ProComin tiimistä ja hallituksesta.

Katse tulevaan

Parikymmentä vuotta sitten ollessani vielä toimittaja, haastattelin Koneen hallituksen puheenjohtajaa Antti Herliniä Munkkiniemen kartanossa. Hän sanoi noudattavansa sääntöä, että ”kun tilinpäätös on tehty, meillä on viidentoista minuutin ikkuna olla tyytyväisiä, jos siihen on syytä”. Onnistumisia ei saanut jäädä ihastelemaan liian pitkäksi aikaa, vaan katse piti kääntää tulevaisuuteen.

Meillä saa olla tyytyväinen pidempään kuin varttitunnin, mutta Herlinin sääntö on silti hyvä ohje. Menneet meriitit eivät kanna, jos jää lepäämään laakereillaan.

Mainetutkimuksesta löytää hyviä eväitä tulevan rakentamiseen. Siksi perehdyin huolella myös avoimiin kysymyksiin ja niiden vastauksiin – etenkin niihin, joissa kysytään ”missä asioissa ProCom voisi mielestäsi toimia paremmin?”.

Osa kehitysalueista on meille tuttuja ja olemme tehneet niiden eteen töitä. Palautteen perusteella tekemistä kuitenkin on edelleen. Vastauksissa nousi esille kolme teemaa yli muiden. Osasta olen samaa mieltä palautteen antajien kanssa, mutta en kaikista.

1 Hinta

Noin joka kymmenes tutkimukseen vastanneista pitää ProComin jäsenmaksua ja/tai koulutusten ja tapahtumien hintoja kalliina. Jäsenmaksulle pitäisi heidän mielestään saada enemmän vastinetta – esimerkiksi lisää maksuttomia koulutuksia ja suurempia jäsenalennuksia.

ProComin jäsenmaksu on 125 euroa vuodessa. Verrattuna moniin vastaaviin ammatillisiin yhdistyksiin jäsenmaksu on hyvin maltillinen. Esimerkiksi HENRYn jäsenyyden hinta on 140 euroa ja Markkinointiliiton perusjäsenyyden hinta 165 euroa. Opiskelijoiden ja eläkeläisten jäsenyys ProComissa on ilmainen, ja työttömät ja vanhempain- tai opintovapaalla olevat maksavat puolet hinnasta. Jäsenmaksutuotoilla katamme noin kolmanneksen toimintamme kuluista.

Jäsenyys avaa oven tutkittuun ja ajankohtaiseen tietoon (esim. ProComma Academic -tutkimuskirja, jäsenviesti), kymmeniin jäsentapahtumiin vuodessa ja vertaisten verkostoon. Jäsenenä saa myös tuntuvia alennuksia ProComin tapahtumista ja koulutuksista.

Järjestämillämme viestintäkoulutuksilla emme tavoittele voittoa, vaan niiden tuotto menee kokonaan jäsentoimintamme hyväksi. Osallistumalla ProComin koulutuksiin jäsenemme tuottavat siis itselleen palveluita ja tarjoavat samalla kollegoilleen työmahdollisuuksia. Useimmat kouluttajistamme ovat myös jäseniämme.

Verrattuna tärkeimpiin koulutuspuolen kilpailijoihimme, ProComin hinta esimerkiksi kokopäivän koulutuksesta on noin puolet niiden hinnasta. Ja koulutusten jäsenhinta on vieläkin edullisempi.

2 Vaikuttavuus

Vaikka suurin osa vastaajista pitää edunvalvontaa yhtenä maineen vahvuutenamme, osa kaipaa meiltä selvästi nykyistä enemmän kannanottoja. He haluavat enemmän ääntä ja räväköitä ulostuloja viestintäalan puolesta.

Tästä on helppoa olla samaa mieltä. Viestinnän roolin tulisi olla enemmän esillä yhteiskunnallisessa keskustelussa. Tähän mekin pyrimme omilla sisällöillämme, tutkimuksilla ja mediavaikuttamisella.

On kuitenkin haastava tehtävä puhkaista oma kupla ja saada itselle tärkeät asiat laajemmalle foorumeille. Viestinnän ammattilaiset tietävät median toimintalogiikan: yllätyksellisillä ja negatiivisilla teemoilla on helpompi ylittää uutiskriteeri kuin vaikkapa ”vastuullisen” tai ”vaikuttavan” viestinnän visiolla.

Ensisijainen tavoitteemme vaikuttamistyössä on saada etenkin organisaatioiden johto ymmärtämään viestinnän arvo. Tässä me tarvitsemme kaikkien viestijöiden tukea.

3 Saavutettavuus

Osa vastaajista pitää ProComia Helsinki-keskeisenä yhdistyksenä, joka järjestää tilaisuudet ja tapaamiset pääkaupunkiseudulla. Näkemys pitää osin paikkansa: koulutuksemme järjestetään Kasarmikadun tiloissamme ja suurin osa verkostovierailuista tehdään pääkaupunkiseudulla oleviin yrityksiin tai organisaatioihin.

Toisaalta lähes kaikki viime vuonna pidetyistä koulutuksista olivat hybridikoulutuksia, joten niihin saattoi osallistua mistä tahansa. Viime vuonna järjestetyistä 50 jäsentilaisuudesta 21 toteutettiin verkossa tai hybridinä, ja 13 järjestettiin muualla kuin pääkaupunkiseudulla.

Pyrimme tasapainottamaan alueverkostoidemme aktiivisella toiminnalla Turussa, Oulussa, Tampereella ja Satakunnassa. Tämän vuoden alussa olemme myös entisestään lisänneet kaikille saavutettavien lyhyiden jäsenwebinaarien ja -koulutusten määrää.

Palaute ohjaa toimintaa

Luottamus&Maine-tutkimus antaa pysäytyskuvan yhteisön maineesta tietyllä hetkellä. Se peilaa osin mennyttä, sillä mielikuvat eivät muutu kovin nopeasti. Tulokset kertovat kuitenkin myös, mitä alueita omassa toiminnassa tulee kehittää. Vuoden 2023 tutkimuksessa yksi tällaisista maineen tekijöistä oli vuorovaikutus, joka oli hyvällä, mutta ei erinomaisella tasolla.

Koska suutarin lapsella tulee olla hyvät kengät, päätimme keskittyä sen parantamiseen. Viestintämme on ProComissa ollut aina aktiivista, mutta brändiuudistuksella halusimme selkeyttää ja fokusoida sitä paremmin. Näyttää myös visuaalisesti, mitkä viestimme liittyvät jäsentapahtumiin, mitkä koulutuksiin tai yhteiskunnalliseen vaikuttamiseen.

Lisäsimme myös uusia tapoja kuunnella jäseniämme. Toteutimme jäsenkyselyn ja perustimme Viestinnän Pulssi -verkkopaneelin, jolla kysymme johtavien viestijöiden näkemyksiä ajankohtaisiin teemoihin. Tuloksena vuorovaikutus tekikin selvän nousun hyvästä erinomaiseksi tämän vuoden tutkimuksessa.

Samanlaista reflektointia tuloksiin aiomme tehdä nytkin. Otamme palautteen ja kehitysehdotukset huomioon, ja jatkamme työtä vastuullisen viestintäkulttuurin, viestinnän arvon ja viestinnän ammattilaisten hyväksi.