Tarkkoja tietoja ruutujen katsomisen määrästä ei ole, mutta eri lähteistä saatavat tiedot viittaavat siihen, että kyse on isoista tuntimääristä. Tilastokeskuksen ruutuaikaa koskevien tietojen mukaan ruutuaika kasvoi kaikissa ikäryhmissä vuosi vuodelta välillä 2017–2021 siten, että vuonna 2021 se oli keskimäärin 4 tuntia 26 minuuttia päivässä. Esimerkiksi pojat ja nuoret miehet viettävät digitaalisten pelien parissa reilusti yli tunnin päivässä.

Finnpanelin mukaan myös tv-ruudun äärellä vietetty aika on kasvanut, ja suomalaiset viettävät tv-ohjelmien parissa keskimäärin runsaat 3,5 tuntia päivittäin. DataReportalin mukaan YouTube on Suomessa suosituin sosiaalisen median alusta, ja sen suomalaiset käyttäjät ovat alustalla keskimäärin 23 tuntia ja 9 minuuttia viikossa.

Suhde ruutuihin

Ruuduista on tullut niin hallitseva osa elämäämme, että niiden haitatkin ovat yhä näkyvämpiä. Työntekijöille on tullut tutuksi Zoom-väsymyksenä tunnettu ilmiö, ja kouluissa on kielletty kännykän käyttö tunneilla. Tutkimusten mukaan parisuhteet kärsivät liiallisesta puhelimen selailusta, ja somen addiktoivan vaikutuksen on lähes jokainen joskus havainnut.

Toisaalta meidän suhteemme ruutuihin voi olla hyvin läheinen. Esimerkiksi suhdetta kännykkään on kuvattu jopa rakkaussuhteen kaltaiseksi, sillä niin tärkeä se meille on. Televisiosta tutut juontajat saattavat tuntua ystäviltämme, ja tietyn sosiaalisen median vaikuttajan postaukset haluaa katsoa päivittäin. Ruutujen katsomisen määrän lisäksi monien tunneside ruutuihin onkin erittäin vahva.

Ihminen ruudussa

Usein se, mitä ruuduista katselemme, on toinen ihminen sekä hänen toimintansa ja viestintänsä. Tavallista on esimerkiksi kohdata ruudun kautta työkavereita videopalavereissa, kuunnella etäluennoitsijaa, seurata televisioesiintyjiä tai sosiaalisen median vaikuttajia taikka katsella tuttujen tai tuntemattomien somevideoita.

Hyvin tavallista on, että henkilö näkyy ja puhuu ruudussa, puhe on suunnattu katsojalle ja ainakin jossain vaiheessa puhuja katsoo kameraan. Puhuja on myös yleensä tietoinen, että hänellä on jonkinlainen yleisö, vaikka se olisi ruudun takana, mahdollisesti katsomassa häntä eri aikaan ja ehkä hyvinkin kaukana. Näissä kaikissa tilanteissa kyse on ruutuesiintymisestä.

Ruutuesiintymisestä onkin nopeasti kehittynyt hyvin yleinen viestinnän muoto. Katsomme paljon ruutuesiintymistä, mutta saatamme myös itse esiintyä päivittäin ruudussa. Ruutuesiintymisestä on tullut myös yhteiskunnallisesti vaikuttavaa esimerkiksi markkinoinnissa, politiikassa, oppimisessa tai johtamisessa.

Ruutuesiintyminen – erityinen viestinnän muoto

Tutkimukset antavat selkeitä viitteitä siitä, että ruudussa esiintyminen on sekä esiintyjän että katsojan näkökulmista erilaista kuin kasvokkaisviestintä. Ruudussa esiintyessään voisi olla hyvä pohtia esimerkiksi sitä, miten ruudun kautta onnistuu antamaan itsestään välittömän vaikutelman, onko esitelmän pitämiseen videokokouksessa valmistautunut yhtä huolella kuin jos puhuisi paikan päällä olevalle yleisölle tai miten saisi tehokkaasti aktivoitua ruudun takana olevia kuulijoitaan ja pidettyä heidän mielenkiintoaan yllä.

Katsojana voisi kiinnittää huomiota siihen, miten puhuja rakentaa aitouden vaikutelmaa ja simuloi vuorovaikutusta tai mikä olisi paras tapa antaa puhujalle palautetta videopalaverissa. Hyvä on myös tiedostaa, että videokokoukset saattavat olla väsyttäviä siksi, että joudumme ponnistelemaan ylimääräisiä tulkitessamme toisten nonverbaalista viestintää.

Ruutuesiintymiseen syytä panostaa

Uskallankin epäillä, että harva meistä on tullut pohtineeksi, kuinka paljon ruutuesiintymistä päivittäin näkee tai kuinka usein itse tulee näkyneeksi ruudussa. Ruudut ovat tehneetkin meistä kaikista arkipäivän ruutuesiintyjiä. Ruutuesiintymisen arkipäiväisyyden myötä on myös voinut unohtua, että ruudun kautta välittyvä viestintä on osin erilaista kuin muu viestintä ja siihen on panostettava, jotta se olisi vaikuttavaa.

Esimerkiksi työpaikoilla johtajaa voi sparrata tiedolla, että tutkimusten mukaan kameroiden auki pitäminen videopalavereissa parantaa viestinnän laatua tai että ideoinnin voidaan kokea onnistuvan videopalaverissa jopa paremmin kuin kasvotusten. Tärkeää on myös osata osoittaa kuuntelemistaan aktiivisesti ja tarvittaessa vahvistaa sanatonta viestintäänsä tai kompensoida sen rajallisuutta sanallisella viestinnällä. Yhteisistä ruutuun liittyvistä käytänteistä kannattaa myös sopia kaikissa organisaatiossa.

Tärkeää on, että kaikilla on riittävästi sekä teknologista että viestinnällistä osaamista myös ruutujen ajassa. Ruutujen ajassa hyvä ruutuesiintyjä saa ideansa paremmin läpi, tulee paremmin ymmärretyksi, luo laadukkaampia suhteita sidosryhmiin sekä rakentaa myönteistä ilmapiiriä ja brändiä. Jokainen asiantuntija ja johtaja tarvitsee näitä taitoja tänä päivänä.

Lisää aiheesta:

Isotalus, P. 2025. Ruutukasvot. Esiintymisen lumo iltauutisista somevideoihin. Gaudeamus

Koponen, J., Salin, L. & Isotalus, P. 2025. Etäjohtaminen ja digitaalinen viestintä. Gaudeamus