Valtioneuvoston viestinnän keskittäminen olisi paluuta menneeseen
Viestinnän rooli organisaatioissa ja yhteiskunnassa on tämän vuosikymmenen aikana kasvanut. Viestinnästä on tullut entistä vaikuttavampaa ja viestinnän ammattilaiset pitävät alansa tärkeimpinä kysymyksinä viestinnän roolin strategisuutta ja luottamuksen rakentamista.
Valtionhallinnossa tämä kehitys on nyt vaarassa. Hallituksen talouspoliittinen ministerivaliokunta on päättänyt hankkeesta, jolla kaikkien 12 ministeriöiden viestintä keskitettäisiin valtioneuvoston kansliaan (VNK).
Julkaistu:
Jaa:
Viestinnän rooli organisaatioissa ja yhteiskunnassa on tämän vuosikymmenen aikana kasvanut. Viestinnästä on tullut entistä vaikuttavampaa ja viestinnän ammattilaiset pitävät alansa tärkeimpinä kysymyksinä viestinnän roolin strategisuutta ja luottamuksen rakentamista.
Valtionhallinnossa tämä kehitys on nyt vaarassa. Hallituksen talouspoliittinen ministerivaliokunta on päättänyt hankkeesta, jolla kaikkien 12 ministeriöiden viestintä keskitettäisiin valtioneuvoston kansliaan (VNK).
Helsingin Sanomat otti pääkirjoituksessaan (HS 15.9.2025) kantaa etenkin hankkeen toteuttamistapaan, jota leimaavat kiire, salamyhkäisyys ja huono valmistelu. Vaarallisinta hankkeessa on kuitenkin, että se irrottaisi viestinnän ammattilaiset yhteisöstä ja substanssista, josta heidän tulisi viestiä.
Suunnitelman mukaan kaikkien viestijöiden työsuhteet siirtyisivät VNK:n viestintäjohtajan alaisuuteen. Kansliasta ministeriöt tilaisivat viestintäpalveluja tarpeisiinsa. Näin viestinnästä tulisi operatiivinen tukipalvelu, joka tuottaisi tiedotteita, somepostauksia ja videoita. Se kääntäisi viestinnän hyvää kehitystä taaksepäin.
Viestinnän ammattilaisten tiivis yhteys organisaation johtoon ja asiantuntijoihin korostuu etenkin poikkeustilanteissa, joissa tulee viestiä kansalaisille ja palvella mediaa nopeasti. Siksi viestinnän edustajien tulee olla edustettuina myös esimerkiksi ministeriöiden johtoryhmissä. Valtioneuvoston kansliassa työskentelevillä viestijöillä ei tällaista roolia olisi.
Ministeriöiden kansliapäälliköt tai viestintäjohtajat eivät ole ottaneet keskittämishankkeeseen julkisesti kantaa. He ovat kuitenkin ihmeissään sen eteenpäin viemisestä, sillä hankkeelle ei ole annettu selkeitä motiiveja ja tavoitteita, vaikka niitä on kysytty.
ProComin tavoittelemalle ”maailman vastuullisimmalle viestintäkulttuurille” vieras hanke onkin syytä perua tai vähintäänkin palauttaa lähtöpisteeseen. Ensin pitää asettaa toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet, selvittää vaikutukset ja kuulla tärkeimpiä sidosryhmiä. Ja vasta sitten tehdä päätös.
Lisätietoja:
Antti Oksanen, hallituksen puheenjohtaja, ProCom - Viestinnän ammattilaiset ry
Jarno Forssell, toimitusjohtaja, ProCom - Viestinnän ammattilaiset ry
Lue myös:
Viestijät.fi
Jarno Forssell: "Myrkyllinen hanke" uhkaa valtioneuvoston viestintää
Janne Matikainen ja Vilma Luoma-aho: Miksei viestintää kannata koota saman katon alle?